Aistiherkkyys: Mistä kenkä puristaa, kun lapsi kiukkuaa?

26.12.2019 kl. 12:12
"Pukeutumistilanteessa lapsi raivoaa, kun sukat ovat huonosti ja vaatteiden laput hankaa. Isossa ihmisjoukossa toinen lapsi muuttuu levottomaksi ja toiminta tilanteeseen sopimattomaksi. Kolmannelle ruokailutilanteet ovat vaikeita, hän yökkäilee ja on tarkka siitä, millainen koostumus ruoassa on, muuten hän ei syö.
Kuulostaako tutulta?" Lue Tiina Ruoho-Petterssonin kirjoittama blogiteksti aistiherkistä lapsista.

Moni vanhempi on ymmällään lapsensa haastavan käytöksen edessä. Lapsi saattaa kiukutella, olla aggressiivinen, levoton ja hän saattaa pyrkiä kaikin keinoin pois tilanteesta. Lapsen käyttäytyminen voi aiheuttaa häpeää ja syyllisyyttä vanhemmassa ja suurta huolta lapsen puolesta. Etenkin hyvin pienillä lapsilla, jotka eivät vielä sanallisesti osaa ilmaista itseään, keinot ilmaista omia tunteita ovat rajalliset, ja silloin tunteet voivat purkautua ei-toivotulla tavalla.

Mikä ihmeen aistiherkkyys?

Pienten lasten kohdalla syitä haastavalle käytökselle voi olla monia. Yhtenä vaihtoehtona kannattaa ottaa huomioon mahdolliset aistiherkkyydet. Lapsella kaikki, tai osa aisteista voi olla yli- tai aliherkkiä: makuaisti, hajuaisti, näköaisti, kuuloaisti ja tuntoaisti sekä näiden lisäksi liike- ja asentotuntoaistit. Tällöin lapsi kokee aistien kautta tulevat ärsykkeet joko liian voimakkaasti tai liian heikosti ja epämääräisesti. Lapsen reagointitapa voi vaihdella välttelevästä hyökkäävään.

Kuinka tunnistaa aistiherkkyys?

Joskus voi olla vaikea tunnistaa, että kyseessä on aistiherkkä lapsi. Pukeutumistilanteissa kiukutteleva lapsi saatetaan virheellisesti tulkita uhmakkaaksi ja rajoja kokeilevaksi.

Kuuloherkkä lapsi saattaa itse pitää jatkuvaa ääntä, jolloin ei tulla ajatelleeksi, että lapsi onkin ehkä yliherkkä äänille.

Lapsi saattaa olla fyysisesti raju sosiaalisissa suhteissa ja jatkuvasti kosketella kaikkea ja kaikkia, eivätkä vanhemmat aina osaa yhdistää aistien alireagointia ja aistimushakuisuutta kyseiseen toimintaan.

Varhaisia merkkejä aistiherkkyyksistä voivat esimerkiksi olla erilaiset syömiseen liittyvät pulmat, nukahtamis- ja heräämisvaikeudet, tilanteiden välttely, ärsyyntymisherkkyys ja voimakkaat tunnereaktiot sekä vireystilan nopeat vaihtelut.

Riippuen siitä onko kyse ali- vai yliherkkyydestä lapsi saattaa joko hakea voimakkaita aistimuksia tai vältellä niitä. Yleisesti ottaen yliherkkyydet on helpompi tunnistaa arjessa kuin aliherkkyydet.

Ymmärrys ja myötätunto tukevat lasta

Lapsen tuntemusten tunnistaminen ja ymmärtäminen on tärkeää, jotta lasta voi tukea ja auttaa hankalilta tuntuvissa tilanteissa. Kun vanhempi ymmärtää, että puristava sukka oikeasti tuntuu lapsesta pahalta eikä tämä vain kiireessä heittäydy hankalaksi, pystyy vanhempi pysymään itse rauhallisena ja myötätunnon kautta lähestyä kiukkuavaa lasta. Näin lapsi myös kokee tulleensa kuulluksi ja nähdyksi.

Kun tunnistaa ongelman, voi aikuinen myös vaikuttaa ympäristöön ja muokata sitä lapselle paremmin sopivaksi. Esimerkiksi lapsi voi tarvita oman rauhallisen tilan pukeutumiseen tai ympäristöstä voi karsia ylimääräisiä tai ahdistusta aiheuttavia ärsykkeitä pois esimerkiksi kuulosuojaimilla.

Aistiherkkyyksien lisäksi, lapsen kuormittumisen tunnistaminen on tärkeää. Aistiherkkyydet kuormittavat lasta jo itsessään mutta lisäksi aistimuksiin ja lapsen sietokykyyn vaikuttavat stressi, vireystila, tunnetila, väsymys sekä vuorokaudenaika. Tunnistaessaan lapsen sietokyvyn rajat aikuinen voi ennakoida tilanteita ja ymmärtää ja tukea lasta paremmin. Lisäksi aikuinen pystyy sopeuttamaan omaa vaatimustasoaan lapsen sen hetkistä kykyä paremmin vastaavaksi.

Mikä avuksi?

Aistiherkkyyksiä on monenlaisia. Mikäli lapsella on syömiseen liittyviä pulmia, voivat ruokailutilanteet olla todella haastavia koko perheelle. Ruokailutilanteiden tulisi olla myönteisiä ja rauhallisia.

Tasainen ja vakaa painetuntokosketus, joka aktivoi ihon syvemmissä kerroksissa sijaitsevaa syvätuntoaistia, voi auttaa rauhoittamaan yliherkkää reagointia tuntoaistimuksiin ja sietämään niitä paremmin. Esimerkiksi pillillä paksun smoothien imeminen tai porkkanan pureskelu ennen ruokailua voivat auttaa sietämään erilaisia koostumuksia ruoassa. Lapselle tulisi olla varattuna aina myös ruokaa, josta hänen tietää pitävän.

Muissakin haastavissa tilanteissa, kuten pukeutuessa tai peseytyessä, kannattaa aktivoida syvätuntoaistia. Tämä tapahtuu esimerkiksi hieromalla, painelemalla tai tarjoamalla lapselle jotain fyysistä ponnistelua vaativaa tekemistä ennen epämukavuutta aiheuttavaa toimintaa. Nämä rauhoittavat ja auttavat paremmin sietämään esimerkiksi vaatteiden tai hammaspesun aiheuttamia epämukavia tuntemuksia.

Lapsen on helpompi sietää aistimuksia, mikäli hän saa itse kontrolloida niitä. Esimerkiksi tuntoaisteiltaan herkkä lapsi ei välttämättä siedä muiden kosketusta, mutta omaehtoisesti hän saattaa hakeutua toisen lähelle. Tai kuuloherkkä lapsi pitää itse tasaista ääntä ja sietää sitä, mutta ei kestä yllättäviä tai hallitsemattomia ääniä

Usein yllättävät ja hallitsemattomat ärsykkeet ovat niitä, jotka ylittävät lapsen sietokyvyn ja saattavat saada aikaan isojakin reaktioita. Lasta voi myös hiljalleen siedättää ärsykkeille, mutta se kannattaa tehdä kiireettömissä, paineettomissa tilanteissa, jolloin lapsi on levännyt ja rauhallinen.

Ruokaan liittyviä siedätysharjoituksia ei siis pidä tehdä nälkäisenä vaan ruoka-ajan ulkopuolella tai peseytymistä harjoitellaan päivällä eikä iltasaunan yhteydessä.

Näin kuormittavia osatekijöitä karsimalla mahdollistetaan lapselle tärkeitä onnistumisen kokemuksia. 


Chat: Vahvempi vanhemmuus - chat vastaa kysymyksiin torstaisin klo 12-14 >>>

Haastava arki? Perhekoulun käsikirja tarjoaa myönteisiä keinoja lapsen kanssa olemiseen >>>

 
Tiina Ruoho-Pettersson
Lapsiperhetyön asiantuntija, neuropsykiatrinen valmentaja | Sakkunnig inom barn- och familjearbete, neuropsykiatrisk coach
+358503385123

Kohti lapsiystävällisempää yhteiskuntaa

”Lapsen oikeuksien sopimus täytti 30 vuotta, mitä nyt tapahtuu? Lapsen oikeuksien sopimuksen takana on vuosien työ, mutta paljon tehtävää on vielä jäljellä”, toiminnanjohtajamme Pia Sundell kirjoittaa blogissaan.

Vi styr mot ett barnvänligare samhälle

"Barnkonventionen fyllde trettio år, men vad händer nu? Bakom konventionen ligger många år av jobb; starka krafter och eldsjälar har bidragit till den utveckling vi kan se i dag. Trots många framsteg och framgångar återstår ännu mycket arbete", skriver vår verksamhetsledare Pia Sundell i sin bloggtext.